T I I N A L E I V O

LUOMI- JA KYYNELTIEKIRURGI

Ruskeat silmät
 

Toimenpiteet

Pieni luominäppy - Näärännäppy - Luomikasvaimet - Roikkuvat yläluomet tai kulmakarvat - Roikkuvat alaluomet - Luomen sisäänpäinkääntyminen - Luomen ulospäinkääntyminen - Vuotava tai rähmivä silmä - Muut - Sarin yläluomileikkaus

Pieni luominäppy – Luominäpyn poisto

Useimmat pienet (muutama mm) luominäpyt ovat hyvänlaatuisia. Muutoksen laadun arviointi suoritetaan aina ennen toimenpiteen valintaa.

Kirurgisessa luominäpyn poistossa iho puudutetaan ohuella neulalla, minkä jälkeen näppy poistetaan pinnallisesti. Luomelle laitetaan voidetta. Ompeleita ei usein tarvita. Kudosnäyte toimitetaan patologille (PAD), jotta voidaan varmistua siitä, että muutos on hyvänlaatuinen.

Toimenpiteen jälkeen on usein pientä mustelmaa. Toimenpiteestä jää harvoin arpea. Iholle tulee rupi, jonka annetaan tippua itsestään. Meikkiä ja kasvovoiteita voi käyttää, kun rupi on irronnut. Suihkussa voi käydä. Hikiurheilua ja saunaa kannattaa välttää 3 vuorokautta. Sairaslomaa ei usein tarvita, paitsi jos työssä on esiintymisiä tai asiakaskontakteja, jolloin sairasloma on yleensä 2-3 vuorokautta.

Näärännäppy, luomirakkula, chalazion – Näärännäpyn avaus

Luomirakkula, toiselta nimeltään chalazion tai näärännäppy on yleinen vaiva. Luomella on tyypillisesti ajoittain aristava ,ja rähmiväkin pyöreä patti. Luomirakkulaa kannattaa hautoa alkuvaiheessa kuumilla, kosteilla hauteilla 15 minuuttia aamuin, illoin. Hautomisen jälkeen rakkulaa voi kevyesti painella. Hoitoa kannattaa jatkaa kaksi viikkoa.  Akuutissa tulehdusvaiheessa lääkärin määräämä antibiottivoide voi auttaa. Usein rakkula jää kuitenkin pysyväksi, ja vaatii kirurgisen avauksen. Tutkimusten mukaan ensimmäisten kahden kuukauden jälkeen rakkulat enää harvoin itsekseen poistuvat.

Näärännäpyn avauksessa kudos puudutetaan ohuella neulalla. Luomelle laitetaan silmää suojaava instrumentti. Näärännäppy avataan yleensä luomen sisäpuolelta ja tyhjennetään.  Ompeleita ei käytetä. Luomelle laitetaan voidetta, ja luomea painetaan 15 minuuttia.

Toimenpiteen jälkeen on usein mustelmaa. Toimenpiteestä ei yleensä jää näkyvää arpea. Suihkussa voi käydä. Meikkiä ja kasvovoiteita saa käyttää, ja hikiurheilun ja saunomisen voi aloittaa 3 vuorokauden kuluttua. Sairasloma on yleensä 2-3 vuorokautta.

Luomikasvaimet – Luomikasvaimen poistoleikkaus

Monet luomimuutokset vaativat laajemman poistoleikkauksen. Tyvisolusyöpä eli basaliooma esiintyy usein silmäluomella. Basalioomalle tyypillistä ovat joku tai jotkut seuraavista:  kasvava muutos, kovahko reuna, rupi, ihosuonien korostuminen. Luomilla esiintyy basaliooman lisäksi myös muita pahanlaatuisia ihosyöpiä. Myös jotkut hyvänlaatuiset muutokset vaativat laajemman poistoleikkauksen uusiutumisen ehkäisemiseksi ja hyvän esteettisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Epäilyttävistä luomimuutoksista otetaan usein koepala ennen varsinaista leikkausta. Näin varmistutaan diagnoosista, ja voidaan suunnitella leikkaus. Varsinaisessa leikkauksessa kudos puudutetaan ohuella neulalla. Kasvain ja sitä ympäröivää tervettä kudosta (marginaali) poistetaan. Marginaalin suuruus riippuu kasvaintyypistä. Kasvaimen poiston jälkeen luomi suljetaan.  Jos poistoalue on laaja, luomen rakentamiseksi (rekonstruktio) käytetään kudoskielekkeitä tai – siirteitä. Syvät ompeleet ovat itse sulavia. Iho-ompeleet poistetaan yleensä viikon kuluttua. Poistettu kasvain toimitetaan patologille. Jos kasvain on poistettu riittävällä marginaalilla, kasvaimen uusiutuminen ei ole todennäköistä. Jos kasvain on mikroskooppisesti suurempi kuin mitä leikkaushetkellä on voitu arvioida, suoritetaan näissä harvinaisissa tapauksissa lisäpoisto. Toimenpiteen jälkeen on turvotusta ja mustelmaa 1-2 vkoa. Kasvaimen poistosta jää arpi. Hyvällä leikkaustekniikalla arvesta saadaan mahdollisimman huomaamaton. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Roikkuvat yläluomet tai kulmakarvat

Dermatochalasis, ptoosi, kulmakarvaptoosi – Yläluomileikkaus, blepharoplastia, blefaroplastia - Ptoosileikkaus, ALR, anteriorinen levatorresektio -  Kulmakarvan kohotusleikkaus, brow lift, brow pexia

Roikkuvat ja raskaat yläluomet ovat yleinen vaiva. Luomet tuntuvat raskailta, ja jatkuva luomien kohottaminen aiheuttaa päänsärkyä. Katse on helposti väsynyt ja nuutunut. Roikkuvat yläluomet voivat olla myös suoranainen näköeste. Erityisesti sivulle päin katsominen vaikeutuu, ja on haitaksi autoa ajaessa. Yläluomien iho voi myös laskeutua ripsien päälle ja rullautua, jolloin iho menee helposti rikki ja tulehtuu. Roikkuvien yläluomien taustalla voi olla yksi tai useampia syitä. Yleisin mekanismi on luomien ylimääräinen ja veltostunut iho eli dermatochalasis. Tämän hoitona on yläluomileikkaus eli blepharoplastia. Toinen mekanismi on luomen kohottajalihaksen veltostuminen eli ptoosi. Tämän hoitona on ptoosileikkaus. Kolmas mekanismi on kulmakarvojen laskeutuminen eli brow ptoosi. Tämän hoitona on kulmakarvojen kohotusleikkaus. Useilla potilailla paras tulos saadaan yhdistelmäleikkauksella.

Yläluomileikkaus

Yläluomileikkauksessa luomille piirretään poistettava ihoalue. Iho puudutetaan ohuella neulalla. Ihoviillot tehdään puolikuun muotoisina. Ihoa, ihonalaislihasta ja usein rasvaa poistetaan. Iho suljetaan ihon sisäisellä, jatkuvalla plastiikkakirurgisella ompeleella. Ompeleiden päät teipataan. Leikkauksen jälkeen on turvotusta ja mustelmaa 1-2 vkoa. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia, näitä ovat esimerkiksi haavatulehdus tai poikkeava vuoto. Toimenpiteestä jää yleensä huomaamattomat arvet, koska ne sijaitsevat yläluomen luomivaoissa.  Silmien ollessa auki, arpea näkyy yleensä vain luomen ulkoreunassa, jossa se sulautuu naururyppyihin.  Useimmat potilaat kertovat, etteivät ulkopuoliset useinkaan arvaa, että luomia on leikattu, mutta moni kyselee, miten toinen on niin virkeän ja nuoren oloinen. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Ptoosileikkaus

Ptoosileikkauksessa luomelle piirretään poistettava ihoalue. Iho puudutetaan ohuella neulalla. Ihoviilto tehdään yläluomen luomivakoon kuten tavanomaisessakin yläluomileikkauksessa. Luomea kohottavaa lihasta kiristetään ja kiinnitetään tiukemmin luomenreunan rustoon. Ihoa, ihonalaislihasta ja rasvaa poistetaan tarpeen mukaan. Iho suljetaan ihon sisäisellä, jatkuvalla plastiikkakirurgisella ompeleella. Ompeleiden päät teipataan. Toimenpiteestä jää yleensä huomaamaton arpi, koska se sijaitsee yläluomen luomivaossa.  Toimenpide helpottaa potilaan oireita ratkaisevasti, koska ennen leikkausta potilaalla on ollut usein voimakkaastikin kaventunut näkökenttä, joka leikkauksella saadaan normaaliksi. Leikkauksen jälkeen on mustelmaa ja turvotusta yleensä 1-2 viikkoa. Ptoosileikkauksen aikana luomen korkeus säädetään tavoitekorkeuteen. Paranemisprosessin aikana luomen korkeus voi joskus kuitenkin hieman muuttua. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia, näitä ovat esimerkiksi haavatulehdus tai poikkeava vuoto. Pienelle osalle potilaista ptoosileikkaus suoritetaan ns. ripustustekniikalla. Tässä luomen reuna nostetaan silikoninauhan tai oman jännekudoksen avulla. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Kulmakarvojen kohotusleikkaus

Kulmakarvojen kohotusleikkaus voidaan suorittaa usealla eri tekniikalla. Kaikissa tekniikoissa on joitain etuja ja haittoja.

Jos kulmakarvojen laskeutuminen on vähäistä, hyvään lopputulokseen päästään suorittamalla yläluomileikkaus ja kulmakarvojen kohotus samanaikaisesti samasta viillosta. Leikkaus suoritetaan kuten yläluomileikkaus, mutta sen lisäksi yläluomiviillon kautta edetään ihonalaisesti kulmakarvojen tasolle, ja kiinnitetään kulmakarvat luukalvoon pysyvin ompelein. Toimenpiteen etuna on lyhyt leikkausaika, nopea paraneminen, huomaamaton arpi ja vähäiset riskit. Pysyvät ompeleet aiheuttavat joillekin tuntemuksia, sekä ilmeikkyyden lievää vähentymistä. Kohotus voi myös aiheuttaa lievää ylimääräistä kudospoimua kulmakarvojen yläpuolelle. Leikkauksen jälkeen on mustelmaa ja turvotusta yleensä 1-2 viikkoa. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia, näitä ovat esimerkiksi haavatulehdus tai poikkeava vuoto. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Jos kulmakarvojen laskeutuminen on voimakasta esimerkiksi kasvohermohalvauksen jälkeen, paras  lopputulos saavutetaan suorittamalla kohotus kulmakarvan yläpuolisesta viillosta. Poistettava ihoalue piirretään, ja puudutetaan ohuella neulalla. Ihoviilto tehdään välittömästi kulmakarvojen yläpuolelle. Iho poistetaan. Osalle potilaista tehdään syvä kiinnitys, jossa pysyvillä ompeleilla kiinnitetään kudos luukalvoon tavoitekorkeudelle. Iho suljetaan monessa tasossa. Varsinaiset iho-ompeleet poistetaan viikon kuluttua. Toimenpiteestä jää arpi välittömästi kulmakarvojen yläpuolelle. Toimenpiteen etuna on kohtuullinen leikkaus- ja paranemisaika sekä muihin menetelmiin verrattuna paras toiminnallinen lopputulos. Kulmakarvoja saadaan nostetuksi enemmän kuin muilla tekniikoilla, ja leikkaustulos on pysyvämpi. Toimenpiteen tärkein haitta on arpi, joka sijaitsee näkyvällä alueella kulmakarvojen yläpuolella. Suurella osalla potilaista arpi muuttuu huomaamattomaksi kuukausien kuluessa, kun sen väri vaalenee ja kudos tasoittuu. Osalla potilaista arpi jää näkyväksi. Erityisesti potilaat, joilla on vaaleat ja harvat kulmakarvat kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään.  Pysyvät ompeleet aiheuttavat joillekin tuntemuksia, sekä ilmeikkyyden lievää vähentymistä. Leikkauksen jälkeen on mustelmaa ja turvotusta yleensä 1-2 viikkoa. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia, näitä ovat esimerkiksi haavatulehdus tai poikkeava verenvuoto. 
Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Jos kulmakarvojen laskeutuminen on selkeää, ja potilas ei halua riskiä näkyvistä arvista, hoitovaihtoehtona on otsan kohotus. Toimenpide suoritetaan yleensä nukutuksessa, ja vaihtoehtoisia leikkausmenetelmiä on useita. Viillot tehdään hiusrajan taakse, ja suoritetaan otsan kohotus. Toimenpiteen etuna on huomaamattomat arvet, ja kohtuullinen kulmakarvojen nostovaikutus. Toimenpiteen haittana on pitkä leikkausaika, toipuminen, leikkausriskit ja korkea kustannus. Vuosien kuluessa leikkauksen kohotusvaikutus pienenee.

Roikkuvat tai pullottavat alaluomet – Kirurginen alaluomileikkaus

Roikkuvat tai pullottavat alaluomet ovat usein esteettinen haitta potilaalle, jossain tapauksissa ongelma on myös toiminnallinen.

Kirurginen alaluomileikkaus suunnitellaan yksilöllisesti. Leikkauksessa iho puudutetään ohuella neulalla. Jos ongelma on pullottava rasva, leikkauksessa poistetaan ihon tai sidekalvon puolelta rasvaa. Jos ongelmana on ylimääräinen ja löysä iho, sitä voidaan poistaa ihoviillosta, samaan tapaan kuin yläluomileikkauksessa. Luomille piirretään poistettava ihoalue. Iho puudutetaan ohuella neulalla. Ihoviillot tehdään vaakasuuntaisina luomireunan alapuolelle. Ihoa, ihonalaislihasta ja tarvittaessa rasvaa poistetaan. Iho suljetaan ihon sisäisellä, jatkuvalla plastiikkakirurgisella ompeleella. Ompeleiden päät teipataan. Laajassa alaluomileikkauksessa voidaan lisäksi kiristää ja kohottaa alaluomea ja siirtää rasvakudosta. Leikkauksen jälkeen on mustelmaa ja turvotusta yleensä 1-2 viikkoa. Toimenpiteestä jää arvet, mutta ne ovat yleensä huomaamattomat, koska ne seuraavat luonnollisia luomien juonteita. Alaluomileikkauksessa kudosta poistetaan vain kohtuullisesti, koska liian suuri kudospoisto aiheuttaa luomen virheasentoa. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia, näitä ovat esimerkiksi haavatulehdus tai poikkeava vuoto. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Luomen sisäänpäinkääntyminen, entropium –
Luomen sisäänpäinkääntymisen korjausleikkaus

Luomen sisäänpäinkääntyminen on yleensä ikääntymiseen liittyvä, varsin yleinen vaiva. Ripset hankaavat silmää, ja silmä on toistuvasti rähmäinen ja vetistävä. Luomi voi alkuvaiheessa kääntyä sisään vain ajoittain, esimerkiksi öisin, ja potilas itse tai hänen lääkärinsä ei välttämättä huomaa rähmimisen syytä. Luomen sisäänpäinkääntyminen vaatii aina leikkaushoidon.

Leikkauksessa iho puudutetaan ohuella neulalla. Leikkaustekniikoita on useita. Useimmiten alaluomen vaakaviillosta kiristetään alaluomea kääntävää lihasta. Lisäksi luomen ulkokulmaan tehtävästä lyhyestä viillosta kiristetään ja kohotetaan luomea. Alaluomen iho suljetaan ihon sisäisellä, jatkuvalla plastiikkakirurgisella ompeleella. Ompeleiden päät teipataan.  Silmäkulman iho suljetaan muutamalla ohuella ompeleella. Toimenpiteestä jää usein huomaamattomat arvet, koska ne sijaitsevat ihon omien juonteiden suuntaisesti. Toimenpide auttaa yleensä  ratkaisevasti potilasta, koska silmä ei enää rähmi. Leikkauksen jälkeen on mustelmaa ja turvotusta yleensä 1-2 viikkoa. Silmän ulkokulman kiristys on tarkoituksellisesti alkuvaiheessa tiukka, ja ommel voi aiheuttaa lieviä tuntemuksia osalle potilaista. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia, näitä ovat esimerkiksi haavatulehdus tai poikkeava vuoto. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Luomen ulospäinkääntyminen, ektropium – Luomen ulospäinkääntymisen korjausleikkaus, lateral tarsal strip

Luomen ulospäinkääntyminen on usein myös ikääntymiseen liittyvä ongelma. Tila vaatii leikkausta, jos se aiheuttaa potilaalle vaivaa, kuten silmien kirvelyä, vetistystä tai silmätulehduksia.

Leikkauksessa iho puudutetaan ohuella neulalla. Leikkaustekniikoita on useita. Useimmiten luomen ulkokulmaan tehtävästä lyhyestä viillosta kiristetään ja kohotetaan luomea. Iho suljetaan muutamalla ohuella ompeleella. Toimenpiteestä jää yleensä huomaamattomat arvet, koska ne sijaitsevat ihon omien juonteiden suuntaisesti. Toimenpiteen jälkeen silmävaivat vähenevät. Leikkauksen jälkeen on mustelmaa ja turvotusta yleensä 1-2 viikkoa. Silmän ulkokulman kiristys on tarkoituksellisesti alkuvaiheessa tiukka, ja  ommel voi aiheuttaa lieviä tuntemuksia osalle potilaista. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia, näitä ovat esimerkiksi haavatulehdus tai poikkeava vuoto, joka vahingoittaa silmää.  Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Vuotava tai rähmivä silmä, kyyneltietukos – Kyynelteiden putkitus, Kyynelteiden luuaukkoleikkaus, DCR, dacryokystorhinostomia, endonasaalinen dakryokystorhinostomia

Toistuvasti vuotavan tai rähmivän silmävaivan aiheuttaja on usein kyyneltietukos. Terve kyyneltiehyt kuljettaa kyyneleet silmän sisäkulmasta nenään. Jos reitti on tukossa, silmä vetistää tai rähmii. Kyyneltietukos vaatii leikkaushoidon. Leikkaustekniikoita on useita, joista yleisimmät ovat kyynelteiden putkitus ja kyynelteiden luuaukkoleikkaus. Jos tukos on vain ajoittain tai tukos on ollut vasta muutaman kuukauden, hoitomuotona on kyynelteiden silikoniputkitus. Jos tukos on pitkäaikainen, ja sijaitsee kyynelteiden alaosassa, hoitomuotona on luuaukkoleikkaus, joka voidaan suorittaa joko ihon tai nenän kautta. Leikkausmenetelmän valinta tehdään vastaanotolla potilaan kanssa keskustellen. Luuaukkoleikkaus ihon kautta sopii lähes kaikille potilaille, ja sen hoitotulokset ovat erinomaisia. Haittapuolena on ihoarpi, joka tosin yleensä on huomaamaton. Luuaukkoleikkaus nenän kautta sopii osalle potilaista. Sen hoitotulokset ovat hyviä, mutta keskimäärin hieman huonompia kuin ihon kautta tehtävän leikkauksen. Jos leikkaus tehdään nenän kautta eli endonasaalisesti, toimenpiteestä ei jää ihoarpea.

Kyynelteiden putkitus

Kyyneltieputkituksessa iho ja silmän vieruskudos puudutetaan ohuella neulalla ja sieraimeen laitetaan puuduttavat nenätikut. Potilaalle annetaan tarpeen mukaan myös suonensisäisesti rauhoittavaa - ja kipulääkitystä. Silmän sisäkulman kyynelpisteistä viedään silikoniputki nenään, ja kiinnitetään kevyesti ompeleella nenän sisäpuolelle.  Toimenpiteen jälkeen on usein lievää mustelmaa ja turvotusta. Putkea pidetään useimmiten 6 kuukautta, minkä jälkeen se poistetaan vastaanotolla. Ulkopuolinen ei yleensä huomaa putkea, potilas näkee siitä pari millimetriä silmän sisäkulmassa, ja tuntee putken päät sieraimessa. Putki liikkuu hieman sieraimessa. Putki on umpiputki, jonka tavoite on mekaanisesti venyttää kyyneltiehyt laajemmaksi. Putken pitoaikana vetistystä on vielä jonkin verran, ja hoidon lopputulos nähdään kokonaisuudessaan putken poiston jälkeen. Toimenpide antaa avun yli puolelle potilaista, mutta osalle potilaista toimenpide ei tuo helpotusta tai apu on tilapäinen. Tällöin myöhemmässä vaiheessa tehdään luuaukkoleikkaus. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Luuaukkoleikkaus ihon kautta

Luuaukkoleikkauksessa iho ja silmän vieruskudos puudutetaan ohuella neulalla. Sieraimeen laitetaan puuduttavat nenätikut. Potilaalle annetaan suonensisäisesti rauhoittavaa - ja kipulääkitystä. Ihoviilto tehdään nenävarteen. Leikkauksessa tehdään pikkusormen kokoinen luuaukko, jonka kautta yhdistetään kyynelpussi ja nenän limakalvo. Usein myös laitetaan silikoniputket. Toimenpiteen jälkeen on mustelmaa ja turvotusta. Alkupäivinä lievä nenäverenvuoto on tavallista. Muut haittavaikutukset, kuten haavatulehdus, poikkeava verenvuoto tai putken siirtyminen ovat harvinaisia. Kyyneltieputkea pidetään useimmiten 2-6 kuukautta, minkä jälkeen se poistetaan vastaanotolla. Ulkopuolinen ei yleensä huomaa putkea, potilas näkee siitä pari millimetriä silmän sisäkulmassa, ja tuntee putken päät sieraimessa. Putki liikkuu hieman sieraimessa. Putki on umpiputki, jonka tavoite on mekaanisesti venyttää kyyneltiehyt laajemmaksi. Putken pitoaikana vetistystä on vielä jonkin verran, ja hoidon lopputulos nähdään kokonaisuudessaan putken poiston jälkeen. Toimenpiteestä jää vinosti pystysuuntainen hieman yli senttimetrin pituinen arpi nenän pieleen lähelle silmäkulmaa. Arven oikea paikka, suunta ja leikkaustekniikka tekevät siitä tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan yleensä huomaamattoman muutamien kuukausien kuluessa. Toimenpide antaa avun yli 90 %:lle potilaista. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Luuaukkoleikkaus nenän kautta

Luuaukkoleikkauksessa iho ja silmän vieruskudos puudutetaan ohuella neulalla. Sieraimeen laitetaan puuduttavat nenätikut. Potilaalle annetaan suonensisäisesti rauhoittavaa - ja kipulääkitystä. Leikkauksessa tehdään nasoskooppisesti nenän kautta pikkusormen kokoinen luuaukko, jonka kautta yhdistetään kyynelpussi ja nenän limakalvo. Kyynelteihin laitetaan silikoniputket. Toimenpiteen jälkeen on  mustelmaa ja turvotusta 1-2 vkoa. Alkupäivinä lievä nenäverenvuoto on tavallista. Muut haittavaikutukset, kuten haavatulehdus, poikkeava verenvuoto tai putken siirtyminen ovat harvinaisia. Kyyneltieputkea pidetään useimmiten 2-6 kuukautta, minkä jälkeen se poistetaan vastaanotolla. Ulkopuolinen ei yleensä huomaa putkea, potilas näkee siitä pari millimetriä silmän sisäkulmassa, ja tuntee putken päät sieraimessa. Putki on umpiputki, jonka tavoite on mekaanisesti venyttää kyyneltiehyt laajemmaksi. Putken pitoaikana vetistystä on vielä jonkin verran, ja hoidon lopputulos nähdään kokonaisuudessaan putken poiston jälkeen. Toimenpiteestä ei jää ihoarpea. Toimenpide antaa oikein valitulle potilaalle avun 80 - 90 %:ssa tapauksissa. Leikkaukseen valmistautuminen – ja jälkihoito-ohjeet.

Muut: Pterygium- eli siipikalvoleikkaus, arpikorjaukset, kyynelpisteiden laajennus, ripsien poisto

Sarin yläluomileikkaus

sari 1
Sari ennen Sari jälkeen

 

sari 1

 

Sari koki yläluomet raskaiksi. Ilme tuntui väsyneeltä. Meikkaaminen oli vaikeaa, koska meikit valuivat.

 

sari 2

Leikkaus aloitettiin piirtämällä.

sari 3

Toiselta puolelta on jo poistettu ylimääräistä ihoa ja rasvaa, toinen puoli on vasta puudutettu. Puudutus tehtiin ohuella neulalla, ja tuntui vähemmän kuin hammaslääkärissä.

sari 4

Leikkaus kesti tunnin verran, haavat on teipattu, ja Sari pääsee lepäilemään kylmät jääpussit silmillään.

sari 5

Kotona kahden päivän kuluttua, turvotus on nyt suurimmillaan. Muuten voi elää normaalisti, mutta hikiliikuntaa ja saunaa tulee välttää.

sari 6

Hieman yli viikon kuluttua mustelmia ja turvotusta on vähän jäljellä, mutta ne voi hyvin peittää peitevoiteella. Töissä voi jo käydä

Sari kokee yläluomet kevyiksi, ilme on pirteä, ja meikkaaminen onnistuu.

© Joel Jutila